Loppukaneetti heti alkuun: Danske hoitaa tämän ihan kuten OP, Nordea, ja kaikki muutkin kaverit näillä kulmilla. Danske ei ole yhtään sen parempi tai huonompi, vaan tämä sama soopa tässä pätee hyvin pitkälti kaikkien pankkien rahastoihin. Lisäks tässä on joitain virheitä joita bongasin itsekin omista laskuista ja päättelyketjuista, mutta niiden vaikutus lopputuloksiin ei ole merkittävä.
Linkki Excel-tiedostoon josta löytyypi laskurit.
Eräs tuttuni kävi hiljattain Danskella keskustelemassa sijoitusasioista. Hän on toistaiseksi pysynyt kohtalaisen etäisyyden päässä sijoituskuvioista(ni) mutta vähitellen kiinnostus on kasvanut ja nyt hän koki aiheelliseksi hakeutua sijoitusneuvojan puheille. Koska hänen pankkinsa on Danske, oli luontevaa lähteä kysymään sieltä.
Danske tarjosi rahastoja. Tuttuni heitti vitsin sijoitusneuvojalle South Park-sarjan jaksosta, jossa pankin rahastoon sijoitettu 100$ seteli häviää myyntipuheen aikana tuuleen. Viittaus siis oli pankkien tapaan hoitaa rahastoja. Alla sarkastinen video:
Tai kuten David Mooney asian ilmaisee:
Mutta eihän se näin mene. Eihän? Onhan tuo video vain vitsi? Pankin karismaattinen sijoitusneuvojahan juuri neuvoi sijoittamaan pankin omaan rahastoon, joka on halpa ja kasvanut kuluvan vuoden aikana yli 15% - tonnin seteli olisi tuottanut jo 150e voittoa! Eihän se mukava mies/nainen voi olla tällainen kuin tässä South Park-parodiassa?
Tutkitaamppas. Suuntaan ensiksi Danske Investin sivuille. Aion etsiä rahaston joka luokitellaan Morning Star Ratingillä neljään. Hmm. Näitähän on ihan helvetisti.
Otan tuosta Suomi Yhteisöosake K-rahaston, koska se kuulostaa Kivalta. K niinkuin Kiva (tai Kasvuosuus). Lisäksi se on osakerahasto ja osakkeillahan ne Nokia-miljonääritkin rikastuivat. Hmm. Tuotto vuoden alusta 3,99%. Liian vähän. Kokeilen Danske Invest China T-rahastoa.. Kyllä kyllä, tämä on tuottanut vuoden alusta 13,66%. Katsotaampa tarkemmin.. Hoitajana on Schroders tai jotain sen tyyppistä. Kuulostaa luotettavalta. Riskit-sivulla tämä on saanut asteikolla 1-7 arvon 6 eli joka on suuri, mutta tuottolukemakin vaikuttaa toisaalta hyvältä. Minimimerkintä on 500e ja siihen luulisi lähes kenen tahansa pystyvän.
Kuluerittely: TER 2,8% ja merkintäpalkkio 1% ja lunastuspalkkio 2%
Kuulostaa vissiin pieneltä kun puhutaan prosenteista. TER-luku = sama kuin juoksevat kulut. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston arvosta (88,6 miljoonaa euroa) vuodessa 2,8% käytetään rahaston hoitamiseen eli rahastoa hoitavien henkilöiden palkkaan ym. Tosin tämäkään ei sisällä tietenkään kaikkia kuluja, vaan rahaston arvosta vähennetään rahaa sitä mukaa kun hoitokuluja tulee. Mutta mistäs juoksevien kulujen lopullista suuruutta voi etukäteen edes rahastonhoitaja tietää? Merkintäpalkkio tarkoittaa sitä, että kun sijoittaapi sata euroa, niin euro jää rahastonhoitajan kassaan ja 99 euroa menee sijoituksen arvoon. Lunastuspalkkio tarkoittaa samaa, mutta toisin päin. Avataanpa tätä lisää:
Jos sijoitan vuoden alussa 50000 euroa tähän rahastoon, päätyy siitä rahastoon 99%. 500 euroa meni kättelyssä.
Joka päivä 49500e arvosta vähennetään 2,8% vuotuisen palkkion kokoinen osuus eli 2,8%/365 (en tiedä veloittavatko siis lomilla ja pyhäpäivinäkin, mutta oletetaan nyt niin) eli about 0,0000767% joka ensimmäisenä päivänä tekee 3,80 euroa.
Seuraavana päivänä menee taas tuo sama osuus, noin 3,80e, mutta tällä kertaa se vähennetään rahaston muuttuneesta arvosta. Tik
tik
tik
tik...
...tik, kunnes vuoden päästä 2,8% on vähennetty.
Tuolla rahalla muuten saa McDonaldsista yhden normaalihintaisen tuplajuusto-hampurilaisen tai lähes kaksi alennushintaista. Joka päivä, koko vuoden ajan. Huomaa, että vaikka rahaston arvo tippuisi, niin siitä tippuneestakin arvosta vähennetään 2,8%/365 joka päivä. Samoin menee merkkauspalkkio ja lunastuspalkkio. Tämä case käsitellään tuossa alempana.
Riski pääoman kutistumisesta siis on rahaston omistajalla, mutta hallinnointipalkkio kuitenkin menee rahaston menestyksestä huolimatta. Huomaa, että riski on sijoittajalla, eikä niillä armanin puvuissa juoksentelevilla jupeilla. Heidän riskinään on joutua ostamaan seuraavilla bonuksilla pakasta vedetyn bemarin sijaan volkkari, jos rahastoilla menee huonosti.
Toisaalta jos sijoitus nousee, vaikkapa 13,66% kuten tämä esimerkkirahasto nousee, niin 49500 euroa muuttuu 56261,7 euroksi. Mutta! Taas tässä meni hallinointikulu salaa. Yllä linkitetty Excel paljastaa karun totuuden - Jos sitä osaa lukea, en tehnyt siitä kovin käyttäjäystävällistä. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että rahasto on kasvanut lineaarisesti (56261,7-49500)/365 eli noin 18e päivässä. 2,8% TER:llä saadaan näin 1480,66e vuoden hallinnointipalkkioksi. Oikeasti rahasto kasvoi siis 8242,36 euroa, mutta sijoittaja saa siitä 6761,7e ja loput häviävät rahastonhoitajan taskuihin.
Aaaaand, its gone!
Vuoden sijoituksen hinta on täten 500e + 1480,66e. Tästähän tulee 1980,66e pelkkiä kuluja jo. Sijoitettu summa oli 50000e ja 1980,66/57742,36= 3,43%. Not bad. Kyllähän sitä 3,43% maksaa. Vai maksaako? Ehkä tuo osuus pitäisikin suhteuttaa voittoon! 1980,66/8242,36 = 24,03%
Eli sijoituksen kulujen osuus sijoittajan voitosta vuoden päästä on 24,03% jonka voidaan sanoa olevan noin 1/4.
Voisin olettaa, että ensi vuonna tuo sijoitus kasvaa vaikkapa saman kuin viime vuonna (oikeasti tästä ei ole takeita ja se on sangen epävarmaa, varsinkin kun riskiluokitus on 6/7). Silloin tuo kulujen osuus voitosta ja pääomasta pieninisi, koska alkuperäinen merkkauspalkkio on pienempi osuus kokonaisuudesta.
Entäs jos haluan rahat ulos vuoden päästä, koska aion ostaa asunnon, remontoida sen ja ottaa pankista lainaa? Haluan rahat veke rahastosta. Esitteessä lukee, että lunastuspalkkio 2%. Huom! Se ei taaskaan tarkoita 2% voitosta, vaan se tarkoittaa 2% kaikesta. Pääoma on se 56261,7 euroa ja 2% siitä on 1125,23 euroa. Kaiva kuvetta! Kulujen osuus voitosta on siten 3105,9/8242,36 = 37,68%. Mutta! Me maksamme veroja. tuosta menee 30% (tai 32%) pääomatuloveroa (yksinkertaistan hieman, sorry!) - tässä tapauksessa se maksetaan kulujen jälkeen bruttona maksettavasta voitosta eli (8242,36-3105,9)*30%. Nettovoitoksi jää.... Tadaa: 3595,53e.
Mitä vattua tässäoikein tapahtui? Sijoitettiin 50000 ja saatiin 3595,53 käteen vaikka tuotto oli 13,66%. Rahastonhoitajalle jäi käteen keikasta ...... 3105,90 euroa! Verottajakin hakee 1540,94e euroa potista.
Sijoituksen tuotto siis jakautuu seuraavasti
Sijoitus 50000e
Merkintä 500e - Danske
8242,36e tuotto 49500 pääomalle
1480,66e hallinnointi - Danske
1125,24e lunastuspalkkio - Danske
1540,94e veroa - Suomi
3595,53e nettovoitto - Sijoittaja
Tuotto sijoittajalle: 3595,53/50000 = 7,19%
Tuotto Danskelle: (500+1480,66+1125,24)/0 = jako nollalla, joka on heidän sijoittamansa pääoma
-> Danske ja kumppanit saavat 3105,90e.
Tuotto Suomelle: 1540,94/0 = taas tuli maailmanloppu tai alku, koska jako nollalla. Valtio ei investoinut taaskaan mitään.
Voitonjako 8242,36 eurosta:
Sijoittaja: 43,62%
Danske: 37,68%
Suomi: 18,70%
Yhteensä: 100%
No mutta. Mikä tässä on ongelma? Sijoittaja sai kuitenkin 3595,53e voittoa ja kyllähän sillä niitä kahden euron tuplajuustoja kelpaa ostella. Lisäksi toi on huomattavasti enemmän kuin riskitön tuotto + inflaatio (eli minimituottovaatimus). Inflaatio voidaan olettaa 2% ja riskitön tuotto USA:n 10 vuoden valtion velkakirjan tuotto 2,375%. (1+Inflaatio)*(1+riskitön tuotto)-1 = 4,4225%. Toisin sanoen 7,19% tuotto on karkeasti arvioiden tuonut 2,77% enemmän kuin mikä on tuottovaatimus.
Tässä skenaariossa kaikki voittavat jotain. Riski kuitenkin on sijoittajalla. Ja tuo esimerkkirahasto on luokiteltu isoriskiseksi joka tarkoittaa sitä, että pääoma voi vähentyä merkittävästi tai kokonaan, ja sijoittajalle tarjotaan vastauksena "No kun kerran kysyt, niin sitä vattua, että tässä oli iso riski. Kai luit esitteen?"
Entäs jos suhdanteet vetävätkin alaspäin tuota tuottoa niin, että rahasto tekeekin tappiota. Tai siis mitä olisi tapahtunut, jos se olisi tehnyt tappiota 13,66% sen sijaan, että se teki voittoa? Alla luvut, en jaksa selittää uudelleen.
Sijoitus: 50000e
Merkintä: 500e
Pääoma: 49500
Tappio: 13,66%
Todellinen arvonmenetys: 5470,36e
Hallinnointikulujen osuus: 1291,34e
Arvonmenetys: 6761,7e
Lunastuspalkkio: 854,77e
Kulut yhteensä: 854,77+1291,34+500 = 2646,11
Arvonmenetys yhteensä: 2646,11+5470,36 = 8116,47e
Kulujen osuus tappiosta: 32,60% (2646,11/8116,47)
Sijoittajalle jää käteen: 41883,53
Arvon alennus: 16%
Pankki & rahastonhoitajat tienaavat: 2646,11
Sijoittaja menettää: 8116,47e
Rahastonhoitajan vastuu: 0e
Sijoittajan vastuu: 50000e
aaaand its gone! Ks. Mermaid-rahastot! Onneksi tuosta tappiosta ei tarvitse maksaa veroja.
Itseasiassa nuo tappiot voi vähentää tulevista voitoista. Inflaatio jätetty pois laskelmista, mutta sen verran isompi tuo tappio on kun ostovoima vähenee.
Summa summarum;
- Sijoita rahastoihin joissa palkkio on sidottu tulokseen
- Koska tämmöisiä rahastoja ei suuremmin ole ja jos onkin niin niistä ei kerrota kenellekkään, sijoita rahastoon, jossa on mahdollisimman pienet kulut. Tai sitten sijoita suoraan osakkeisiin sen palveluntarjoajan kautta, jolla on alhaisimmat välityspalkkiot & hallinnointikulut. Hajauta salkku tehokkaasti ja katso kun varallisuutesi kasvaa
- Kivijalkapankkien aktiivisesti sijoittavat rahastot sysäävät riskin sijoittajalle ja kahmivat itse varmat tuotot hallinnoinnilla, merkkauksella ja lunastuksella.
Linkki Excel-tiedostoon josta löytyypi laskurit.
Eräs tuttuni kävi hiljattain Danskella keskustelemassa sijoitusasioista. Hän on toistaiseksi pysynyt kohtalaisen etäisyyden päässä sijoituskuvioista(ni) mutta vähitellen kiinnostus on kasvanut ja nyt hän koki aiheelliseksi hakeutua sijoitusneuvojan puheille. Koska hänen pankkinsa on Danske, oli luontevaa lähteä kysymään sieltä.
Danske tarjosi rahastoja. Tuttuni heitti vitsin sijoitusneuvojalle South Park-sarjan jaksosta, jossa pankin rahastoon sijoitettu 100$ seteli häviää myyntipuheen aikana tuuleen. Viittaus siis oli pankkien tapaan hoitaa rahastoja. Alla sarkastinen video:
Tai kuten David Mooney asian ilmaisee:
“I don’t say this lightly, but the consumer is simply an income stream and exploiting that is the purpose of the banking organization.”
Mutta eihän se näin mene. Eihän? Onhan tuo video vain vitsi? Pankin karismaattinen sijoitusneuvojahan juuri neuvoi sijoittamaan pankin omaan rahastoon, joka on halpa ja kasvanut kuluvan vuoden aikana yli 15% - tonnin seteli olisi tuottanut jo 150e voittoa! Eihän se mukava mies/nainen voi olla tällainen kuin tässä South Park-parodiassa?
Tutkitaamppas. Suuntaan ensiksi Danske Investin sivuille. Aion etsiä rahaston joka luokitellaan Morning Star Ratingillä neljään. Hmm. Näitähän on ihan helvetisti.
Otan tuosta Suomi Yhteisöosake K-rahaston, koska se kuulostaa Kivalta. K niinkuin Kiva (tai Kasvuosuus). Lisäksi se on osakerahasto ja osakkeillahan ne Nokia-miljonääritkin rikastuivat. Hmm. Tuotto vuoden alusta 3,99%. Liian vähän. Kokeilen Danske Invest China T-rahastoa.. Kyllä kyllä, tämä on tuottanut vuoden alusta 13,66%. Katsotaampa tarkemmin.. Hoitajana on Schroders tai jotain sen tyyppistä. Kuulostaa luotettavalta. Riskit-sivulla tämä on saanut asteikolla 1-7 arvon 6 eli joka on suuri, mutta tuottolukemakin vaikuttaa toisaalta hyvältä. Minimimerkintä on 500e ja siihen luulisi lähes kenen tahansa pystyvän.
Kuluerittely: TER 2,8% ja merkintäpalkkio 1% ja lunastuspalkkio 2%
Tuossa oli tärkeää tietoa! Lue uudelleen ylempi rivi!
Kuulostaa vissiin pieneltä kun puhutaan prosenteista. TER-luku = sama kuin juoksevat kulut. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston arvosta (88,6 miljoonaa euroa) vuodessa 2,8% käytetään rahaston hoitamiseen eli rahastoa hoitavien henkilöiden palkkaan ym. Tosin tämäkään ei sisällä tietenkään kaikkia kuluja, vaan rahaston arvosta vähennetään rahaa sitä mukaa kun hoitokuluja tulee. Mutta mistäs juoksevien kulujen lopullista suuruutta voi etukäteen edes rahastonhoitaja tietää? Merkintäpalkkio tarkoittaa sitä, että kun sijoittaapi sata euroa, niin euro jää rahastonhoitajan kassaan ja 99 euroa menee sijoituksen arvoon. Lunastuspalkkio tarkoittaa samaa, mutta toisin päin. Avataanpa tätä lisää:
Jos sijoitan vuoden alussa 50000 euroa tähän rahastoon, päätyy siitä rahastoon 99%. 500 euroa meni kättelyssä.
Joka päivä 49500e arvosta vähennetään 2,8% vuotuisen palkkion kokoinen osuus eli 2,8%/365 (en tiedä veloittavatko siis lomilla ja pyhäpäivinäkin, mutta oletetaan nyt niin) eli about 0,0000767% joka ensimmäisenä päivänä tekee 3,80 euroa.
Seuraavana päivänä menee taas tuo sama osuus, noin 3,80e, mutta tällä kertaa se vähennetään rahaston muuttuneesta arvosta. Tik
tik
tik
tik...
...tik, kunnes vuoden päästä 2,8% on vähennetty.
Tuolla rahalla muuten saa McDonaldsista yhden normaalihintaisen tuplajuusto-hampurilaisen tai lähes kaksi alennushintaista. Joka päivä, koko vuoden ajan. Huomaa, että vaikka rahaston arvo tippuisi, niin siitä tippuneestakin arvosta vähennetään 2,8%/365 joka päivä. Samoin menee merkkauspalkkio ja lunastuspalkkio. Tämä case käsitellään tuossa alempana.
Riski pääoman kutistumisesta siis on rahaston omistajalla, mutta hallinnointipalkkio kuitenkin menee rahaston menestyksestä huolimatta. Huomaa, että riski on sijoittajalla, eikä niillä armanin puvuissa juoksentelevilla jupeilla. Heidän riskinään on joutua ostamaan seuraavilla bonuksilla pakasta vedetyn bemarin sijaan volkkari, jos rahastoilla menee huonosti.
Toisaalta jos sijoitus nousee, vaikkapa 13,66% kuten tämä esimerkkirahasto nousee, niin 49500 euroa muuttuu 56261,7 euroksi. Mutta! Taas tässä meni hallinointikulu salaa. Yllä linkitetty Excel paljastaa karun totuuden - Jos sitä osaa lukea, en tehnyt siitä kovin käyttäjäystävällistä. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että rahasto on kasvanut lineaarisesti (56261,7-49500)/365 eli noin 18e päivässä. 2,8% TER:llä saadaan näin 1480,66e vuoden hallinnointipalkkioksi. Oikeasti rahasto kasvoi siis 8242,36 euroa, mutta sijoittaja saa siitä 6761,7e ja loput häviävät rahastonhoitajan taskuihin.
Aaaaand, its gone!
Vuoden sijoituksen hinta on täten 500e + 1480,66e. Tästähän tulee 1980,66e pelkkiä kuluja jo. Sijoitettu summa oli 50000e ja 1980,66/57742,36= 3,43%. Not bad. Kyllähän sitä 3,43% maksaa. Vai maksaako? Ehkä tuo osuus pitäisikin suhteuttaa voittoon! 1980,66/8242,36 = 24,03%
Eli sijoituksen kulujen osuus sijoittajan voitosta vuoden päästä on 24,03% jonka voidaan sanoa olevan noin 1/4.
Voisin olettaa, että ensi vuonna tuo sijoitus kasvaa vaikkapa saman kuin viime vuonna (oikeasti tästä ei ole takeita ja se on sangen epävarmaa, varsinkin kun riskiluokitus on 6/7). Silloin tuo kulujen osuus voitosta ja pääomasta pieninisi, koska alkuperäinen merkkauspalkkio on pienempi osuus kokonaisuudesta.
Entäs jos haluan rahat ulos vuoden päästä, koska aion ostaa asunnon, remontoida sen ja ottaa pankista lainaa? Haluan rahat veke rahastosta. Esitteessä lukee, että lunastuspalkkio 2%. Huom! Se ei taaskaan tarkoita 2% voitosta, vaan se tarkoittaa 2% kaikesta. Pääoma on se 56261,7 euroa ja 2% siitä on 1125,23 euroa. Kaiva kuvetta! Kulujen osuus voitosta on siten 3105,9/8242,36 = 37,68%. Mutta! Me maksamme veroja. tuosta menee 30% (tai 32%) pääomatuloveroa (yksinkertaistan hieman, sorry!) - tässä tapauksessa se maksetaan kulujen jälkeen bruttona maksettavasta voitosta eli (8242,36-3105,9)*30%. Nettovoitoksi jää.... Tadaa: 3595,53e.
Mitä vattua tässäoikein tapahtui? Sijoitettiin 50000 ja saatiin 3595,53 käteen vaikka tuotto oli 13,66%. Rahastonhoitajalle jäi käteen keikasta ...... 3105,90 euroa! Verottajakin hakee 1540,94e euroa potista.
Sijoituksen tuotto siis jakautuu seuraavastiSijoitus 50000e
Merkintä 500e - Danske
8242,36e tuotto 49500 pääomalle
1480,66e hallinnointi - Danske
1125,24e lunastuspalkkio - Danske
1540,94e veroa - Suomi
3595,53e nettovoitto - Sijoittaja
Tuotto sijoittajalle: 3595,53/50000 = 7,19%
Tuotto Danskelle: (500+1480,66+1125,24)/0 = jako nollalla, joka on heidän sijoittamansa pääoma
-> Danske ja kumppanit saavat 3105,90e.
Tuotto Suomelle: 1540,94/0 = taas tuli maailmanloppu tai alku, koska jako nollalla. Valtio ei investoinut taaskaan mitään.
Voitonjako 8242,36 eurosta:
Sijoittaja: 43,62%
Danske: 37,68%
Suomi: 18,70%
Yhteensä: 100%
No mutta. Mikä tässä on ongelma? Sijoittaja sai kuitenkin 3595,53e voittoa ja kyllähän sillä niitä kahden euron tuplajuustoja kelpaa ostella. Lisäksi toi on huomattavasti enemmän kuin riskitön tuotto + inflaatio (eli minimituottovaatimus). Inflaatio voidaan olettaa 2% ja riskitön tuotto USA:n 10 vuoden valtion velkakirjan tuotto 2,375%. (1+Inflaatio)*(1+riskitön tuotto)-1 = 4,4225%. Toisin sanoen 7,19% tuotto on karkeasti arvioiden tuonut 2,77% enemmän kuin mikä on tuottovaatimus.
Tässä skenaariossa kaikki voittavat jotain. Riski kuitenkin on sijoittajalla. Ja tuo esimerkkirahasto on luokiteltu isoriskiseksi joka tarkoittaa sitä, että pääoma voi vähentyä merkittävästi tai kokonaan, ja sijoittajalle tarjotaan vastauksena "No kun kerran kysyt, niin sitä vattua, että tässä oli iso riski. Kai luit esitteen?"
Entäs jos suhdanteet vetävätkin alaspäin tuota tuottoa niin, että rahasto tekeekin tappiota. Tai siis mitä olisi tapahtunut, jos se olisi tehnyt tappiota 13,66% sen sijaan, että se teki voittoa? Alla luvut, en jaksa selittää uudelleen.
Sijoitus: 50000e
Merkintä: 500e
Pääoma: 49500
Tappio: 13,66%
Todellinen arvonmenetys: 5470,36e
Hallinnointikulujen osuus: 1291,34e
Arvonmenetys: 6761,7e
Lunastuspalkkio: 854,77e
Kulut yhteensä: 854,77+1291,34+500 = 2646,11
Arvonmenetys yhteensä: 2646,11+5470,36 = 8116,47e
Kulujen osuus tappiosta: 32,60% (2646,11/8116,47)
Sijoittajalle jää käteen: 41883,53
Arvon alennus: 16%
Pankki & rahastonhoitajat tienaavat: 2646,11
Sijoittaja menettää: 8116,47e
Rahastonhoitajan vastuu: 0e
Sijoittajan vastuu: 50000e
aaaand its gone! Ks. Mermaid-rahastot! Onneksi tuosta tappiosta ei tarvitse maksaa veroja. Itseasiassa nuo tappiot voi vähentää tulevista voitoista. Inflaatio jätetty pois laskelmista, mutta sen verran isompi tuo tappio on kun ostovoima vähenee.
Summa summarum;
- Sijoita rahastoihin joissa palkkio on sidottu tulokseen
- Koska tämmöisiä rahastoja ei suuremmin ole ja jos onkin niin niistä ei kerrota kenellekkään, sijoita rahastoon, jossa on mahdollisimman pienet kulut. Tai sitten sijoita suoraan osakkeisiin sen palveluntarjoajan kautta, jolla on alhaisimmat välityspalkkiot & hallinnointikulut. Hajauta salkku tehokkaasti ja katso kun varallisuutesi kasvaa
- Kivijalkapankkien aktiivisesti sijoittavat rahastot sysäävät riskin sijoittajalle ja kahmivat itse varmat tuotot hallinnoinnilla, merkkauksella ja lunastuksella.
Kommentit
Lähetä kommentti